Fraser Island by Kalle ja Nina

Moi!

Me ollaan nyt lätisty tänne jo niin monta kuukautta, että kun on loistavia vierailijoita Suomesta niin annetaan heidän kertoa missä mennään....eli Kallen ja Ninan kertomus Fraser Islandista..



- Takaisin luontoon Fraser Islandilla -



Lähdimme kolmen päivän telttasafarille Hervey Bayn edustalla olevalle Fraser Islandille, joka on maailman suurin hiekkasaari. Luonnonpuistona toimivalla saarella on enemmän hiekkaa kuin koko Saharan alueella yhteensä mutta mukavuuksia hyvin vähän, joten varustauduimme retkeä varten huolellisesti. Nelivetoauton lisäksi vuokrasimme leiriytymisvälineet, hankimme kartan sekä ostimme kunnon grillilihat ja sopivasti olutta. Hannelelle ja Ninalle oli ostettu tonkka niin edullista viiniä, että Hervey Bay hostellin pitäjä epäili sen olevan tehty kalansilmistä. Sitten kun oikein tarkasti etikettiä syynättiin, huomattiin, että "tuote" tosiaankin sisälsi maitoa, kananmunaa, pahkinää ja kalaa!

Eristäytyneen Fraser Islandin dingopopulaatiota pidetään kaikkein puhtaimpana ja villeimpänä lajihaarana, siksi ohjeet näitä villikoiria tavattaessa kerrattiin tarkkaan:

1. Dingon tavatessasi pysy ryhmässä ja pysy paikallasi
2. Älä juokse, älä huuda
3. Dingon hyökätessä puolustaudu agressiivisesti

Rannalla pidetyn lounastauon jälkeen ehdittiin jo harmitella ettei dingoja ollut näkynyt. Pian sellainen kuitenkin puskasta leiriä kohti jolkotti ja turvaohjeet unohtuivat samantien. Tytöt juoksivat huutaen telttaan ja autoon, Kalle otti valokuvia ja Antti huitoi kepillä.



Dingoraukka ihmetteli menoa hetken ja köpötti sitten eteenpäin. Myöhemmin illalla se tuli vielä pariin kertaan nuuskimaan grilliherkkujen tuoksuja.

Saaren 120 kilometrin pituista hiekkarantaa ajaessamme pysähdyimme mm. Eli Creekissä, jossa vuolaasti virtaava lähdevesi kelluttaa hitaasti kohti valtamerta ja Lake Wabbylla, joka on valtavien hiekkadyynien ympäröimä paratiisijärvi.











Muut Fraser Islandin järvet olivat pettymys vaikka niitä oli eri oppaissa kehuttu maasta taivaisiin. "Spectacular" Lake Birrabeen oli hyvin suomalaisten järvien näköinen lampi, jossa oli hiekkaranta. "Amazing" Lake Boomanjin oli myös kaikkea muuta: Mutapohja ja ruosteisen värinen vesi oli kuulemma hyväksi iholle sisältämiensä tanniinien vuoksi mutta ei se loppujen lopuksi hirveän hyvältä uimapaikalta vaikuttanut.



Reissulla pelattiin myös Yatzy-turnauksia, ihmeteltiin haaksirikkoutunutta laivaa ja rakennettiin aivan stunningly beautiful hiekkalinna.





Dingon lisäksi bongattuja eläimiä olivat: Kookaburra, kakadu, rausku (kuollut), kissakala, kotka, sammakko (kuollut), mato, minimeduusa, rapu. Lisäksi pohjoiseen ajettaessa näimme kengurun (melkein auton nokassa). Jatkossa Whitsundayn saarilla toivomme näkevämme Nemon, kilpparin, vasarapäähain ja möhkökalan.



Seikkailu jatkui surffauksella Agnes Waterilla ja Whitsunday Island purjehduksella, mutta niistä sitten tuonnempana.......


Terveisin,

H, A, N, K

Hervey Bay

Me ollaan nyt vietetty Hervey Baylla melkeen kaksi viikkoa. Päivittäin siivotaan hostellilla ja muuten on vietetty aikaa pääasiassa rannalla aurinkoa ottaen. Yllättävän nopeasti on aika sujunut....











Yhtenä päivänä lainattiin hostellilta pyöriä ja käytiin ajelemassa rantaesplanadia edestakaisin. Matkalla löydettiin kiva pikkuranta, käytiin pirtelöllä suloisessa kahvilassa ja lopulta ajeltiin hienostelualueen venesatamaan. Venesatamassa oli veneklubi, jossa rikkaat eläkeläiset oli kahden aikaan sunnuntai iltapäivänä tansseissa! Mahtavaa!





Välillä ollaan yritetty käydä ulkona vähän juhlimassa ja muuten on hengailtu illat hostellilla vaihtuvien vieraiden kanssa. Ekana viikonloppuna päästiin ilmaiseksi massiiviseen Viper-yökerhoon (ainut yökerho tässä kylässä) ja käytiin siellä vähän saksalaisten kans tanssimassa. Toisena viikonloppuna kyseiseen yökerhoon ei enää jostain syystä päästykään ilmaiseksi, joten mentiin kostoksi pubiin kuuntelemaan livebändiä.

Erikoisimmat ja toisaalta parhaat bileet täällä oli kuitenki viime viikolla paikallisen pubin VIP-bileet eli meidän noin kymmenen hostelli-ihmistä ja baarin työntekijäporukka. Mentiin Hervey Bayn suurimpaan baariin meidän pomon kans ja siellä oli tilat suljettu muilta, ilmaiset juomat ja hauska meno muutenkin.....

Seuraavaksi siirrytään vielä määrittämättömänä päivänä Fraser islandille, jossa ajellaan toivottavasti 4wd:llä ympäri hiekkasaarta, katsellaan haita, valaita ja dingoja....nukutaan rannalla teltassa ja sitä rataa, mutta palataanhan siihen taas...

Kesä - eikä mitään tekemistä.......

Moi!

Olemme Hervey Bayllä. Sää on keskimäärin ihan mukava, aurinko paistaa noin puolet ajasta ja sen vietämme lähirannalla. Vesi on viileää, mutta uintikelpoista, maisemat hienoja ja jäätelöt hyviä. Koska päivittäisestä rutiinista ei kauheasti pidempää tekstiä saa, eikä meillä oikein ole täältä mitään hyviä kuvia niin ajateltiin että laitetaan kuvia varoituskolmioista ja sen sellaisista.....juhuu......

Kaikkien ei tarkoitus ole olla hauskoja, mutta ainakin sellaisia mitä ei Suomessa välttämättä kauheasti näe.....

Aloitetaan nyt tästä, joka pitäisi ehdottomasti saada myös kaikkiin Suomen suuriin ja pieniin ostoskeskuksiin, erityisesti niihin, joissa myydään naisten vaatteita, kosmetiikkaa, huonekaluja yms..... (Paikallinen pubi Christchurch, NZ)



Uuden-Seelannin itärannikolla asustelee kauhea määrä pingviinejä.....





.....ja länsirannikolla kauhea määrä vanhuksia..



Tieturvallisuuteen on myös Uudessa-Seelannissa panostettu (ei niin kauhean hyvällä menestyksellä, valitettavasti) ja sloganit kuten "Fatigue kills", "Speed kills", "driving on the right kills" sekä risteyksissä olevat rulettipyörät, joissa mahdollisuuksina ovat kuolema, vakava loukkaantuminen, lievä loukkaantuminen ja pienen pieni ihme kehottavat olemaan varovainen. Tämä on meidän mielestä kuitenkin vaikuttavin.



Kaikenlaisia varoitusmerkkejä on muutenkin maa täynnä. Tästä merkistä lähimpään vuorenseinämään mistä kiviä voisi tippua oli noin 400 metriä....parempi kuitenkin olla varuillaan (Franz Josef-Glacier, NZ)



Lisäksi jokaisessa hostellihuoneessa tulee olla näkyvillä hätäpoistumistiet tulipalon sattuessa. Tällä kertaa meillä oli kahden hengen huone ulkona olevassa majassa. Majassa oli neljä seinää, josta yhdellä oli ovi ja ikkuna, mutta muuten seinät olivat umpinaiset. Tulipalon sattuessa ohjeet oli selvät....ehkä nuo olisi muutenkin löydetty...(Queenstown, NZ)



Ei ikinä sitten poikettu tuonne, mutta jäi hieman vaivaamaan mitä sieltä olisi mahtanut löytyä....(Somewhere, NZ)




Yritetään taas keksiä sisältöä seuraavaan tekstiin......



Antti ja Hannele


ps. olihan sitä Amoksen lattioiden siivoamista jo ikävä...onneksi löydettiin mukava simulaattori siihen hommaan tältä puolelta maailmaa....terveisiä Sarille, Eevalle ja Maijalle ja muille siivoojille...

Bundaberg ja hedelmien poiminta.

Eli eli, lähdettiin tosiaan töiden perässä Bundaberg nimiseen pikkukaupunkiin 500 kilometriä Brisbanesta pohjoiseen. Tarkoitus oli päätyä jonkunlaiseen hedelmän/kasvisten poiminta hommaan ja ottaa selvää, mistä siinä oikein on kyse.

Tarina kulkee seuraavasti. Ensimmäisellä viikolla Australiassa päädyttiin siihen, että hedelmien poiminta on tuottoisinta työtä mitä on tarjolla suhteellisen lyhyeksi aikaa eli n. 3 viikkoa. Moneen muuhun työhön työnantaja haluaa tietenkin, että sitouduttaisiin pidemmäksi aikaa. Otimme netistä löytyneen mainoksen perusteella yhteyttä kesäkurpitsojen, paprikoiden ja tomaattien poimijoita etsineeseen ”viljelijään”. Puhelimessa meille kerrottiin, että saapukaapa tänne vaan, koska jo huomiselle on 25:n työntekijän vaje, saatte kahden hengen huoneen 190 taalaa per hlö per viikko ja se sisältää netit, kuljetukset töihin yms yms. kuulosti hyvältä.... Jouduimme odottelemaan kuitenkin veronumeroita ja pankkikortteja viikonlopun yli ja maanantaina varmistaessamme, että töitä vielä löytyy sanottiin, että max yhden päivän joudutte odottamaan, mutta hyvältä näyttää.

Hyppäsimme bussiin ja painuimme Bundabergiin ja majoituspaikkaan. Perillä meille sitten selvisi karuhko totuus. Työnantaja tässä tapauksessa oli käytännössä hostelli, joka välitti eri viljelijöille työntekijöitä kulloisenkin päivän tarpeen mukaan. Tämä tarkoitti sitä että jouduimme jonotuslistalle odottelemaan mahdollisia työmahdollisuuksia. Työjonotuslistalle pääseminen edellytti, että jouduimme maksamaan hostellihuoneestamme koko viikon ajalta ennakon, jota ei palauteta kävi miten kävi. Teimme näin koska hyväuskoisina luotimme lihavan tädin sanaan, että töitä muutaman päivän sisällä löytyy. Illalla kun näimme ensimmäisen päivän työvurolistan selvisi, että hostellin n.60 asukkaasta noin 20 oli töissä ja loput odottelivat mahdollisuuttaan.....enää työnsaantimahdollisuudet ei näyttäneetkään kauhean hyvältä. Sama tarina jatkui päivästä toiseen ja ainoa mahdollisuus töihin pääsylle olisi ollut herätä yöllä n. klo 2 siirtyä ulos odottelemaan kello 4 saapuvaa bussinkuljettajaa, joka listaa varalla olijat saapumisjärjestyksessä. Tämän jälkeen odottelua olisi pitänyt jatkaa aina aamu puoli kahdeksaan, jolloin viimeiset ihmiset siirtyivät töihin. Ja koko tämä aika vain siis vain toivoa, että joku muu töihin määrätty ei herää tai jaksa lähteä.



Kahtena aamuna nousimme klo 04.20 ja koitimme onneamme ainoastaan päätyen jonotuslistan sijoille 8-9. Viikko oli kuitenkin jo maksettu joten ei auttanut kun hengailla ankeassa kyläpahasessa, lenkkeillä ja istua mäcissä syömässä jäätelöä ja surffata ilmaisessa netissä.



Se miksi töitä oli näin vähän kuulemma selittyy normaalia huomattavasti kylmemmällä yöilmalla ja sillä, että hedelmien poiminta mahdollisuudet ovat ilmeisesti aika vähissä meidän alueella +- 1000km, jolloin kaikki backpackerit pakkautuu samaan mahdollisuuteen. Se minkä takia hostellin väki valehteli silmät ja suut täyteen töiden saatavuudesta selittyy sillä, että kyseiset ihmiset ovat paholaisen suoria ahneita jälkeläisiä ilman minkäänlaista omaatuntoa tai sympatiakykyä .......

Viikko kärvisteltiin Bundabergissä, hermoiltiin ja mietittiin seuraavia siirtoja. Kaupungin toisessa hostellissa oli töissä onneksi mukava nainen, jolta kävimme myös töitä kysymässä, joka kertoi että töitä ei tällä hetkellä ole tarjolla oikein missään lähialueella ja se siitä. Poimimme siis kesäkurpitsoja tästä eteenpäin vain kaupasta, tai no jos Haapalan Hannu vielä laitat niitä kesällä maahan niin me tullaan Hannelen kanssa viikonlopuksi niitä keräilemään....



Päätimme tämän jälkeen, että jos työt Australiassa ei onnistu niin ainakin pitää sitten olla rannalla ja katsoimme kartasta, että Hervey Bay vaikuttaisi hyvältä kohteelta. Rovaniemeläisten Satun ja Terhin innoittamana (liftasivat Australian ympäri ) päätimme mekin koittaa peukalokyytiä.



Noin tunnin kohdalla nuori mies lava-autonsa kanssa pysähtyi ja oli onneksi matkalla juuri Hervey Baylle ja heitimme rinkat lavalle ja sullouduimme pieneen ohjaamoon parin tunnin matkan ajaksi. Matkalla juteltiin ananasten kasvatuksesta, viljelystä, asuntolainoista, miehen perheenlisäyksestä, myrkyllisistä hämähäkeistä ja paljon muusta. Perille päästiin ja matkamuistoksi saatiin aamulla ananasfarmilta noukittu tuore hedelmäinen, jota sitten tyynenmeren rannalla nautiskeltiin.



Onnemme oli kääntynyt ja sattumalta vaellettiin Hervey Bayn Next – hostelliin, jossa oli sopivasti tarjolla ilmainen majoitus pientä siivousapua vastaan ja siihen sitten tartuimme. Nyt pesemme kaksi koneellista tyynynliinoja päivässä, Hannele silittää ne ja Antti imuroi yhden käytävän kokolattiamaton ja yhdessä pyyhitään keittiö illalla ja asutaan ilmaiseksi.....melkoista reppureissaamista, noh ei siinä rantaan laskettiin tänään 62 askelta ja hostelli on tosi mukava, joten eiköhän tässä hetki viihdytä.

Taloudellisesti ei nyt välttämättä tuottoisin ratkaisu, mutta vaivaan nähden korvaus eli ilmainen majoitus on erittäinkin kohtuullinen. Lisäksi ehdimme vielä töitä tehdä koko elokuun, joten tärkeintä on nyt vain päästä tekemään jotain niin tulee parempi mieli.....jatkuvasta lomailustakin on rajallisilla varoilla välillä hieman hankala nauttia...nyt saadaan taas säästettyä vähän niin kaikki mitä tehdään parin viikon päästä tuntuu entistä paremmalta. Ihme työorientoitumista....

Lessons Learned :
-Älä IKINÄ mene Bundaberg backpackers ja travellers lodgeen
-Jos soitat työhostelliin töitä niin kannattaa tiedustella myös kaupungin muista hostelleista onko töitä todella tarjolla.
-Liftaaminen on kivaa
-Australiassa on talvi kesä ja heinäkuussa
-Tuoreet ananakset on parhaita hedelmiä
-Espanja voittaa maailmanmestaruuden

A ja H