Siem Reap ja Angkorin temppelit

Phnom Penhistä otettiin jo perinteeksi muodostunut kahdeksan tunnin bussi Siem Reapin kaupunkiin. Matka sujui yllättävän mukavasti ja tiet olivat kohtuullisesti päällystettyjä ja harvinaisen suoria. Perille oltiin sovittu hotellin kanssa, että heidän tuk tuk-miehensä tulee hakemaan bussiasemalta ja hyvä niin, sillä vastassa olisi muuten ollut noin 25:n tuk tuk-miehen aggressiivinen nippu etsimässä kuljettettavaa. Hotelli löytyi ja se oli ihan positiivinen yllätys ja päästiin tutustumaan itse kaupunkiin. Lyhyestä virsi kaunis, Siem Reappiin ei kannata tulla Siem Reapin kaupungin takia, piste.

Se, minkä takia tänne kannattaa tulla, on Angkorin temppelit kaupungin pohjoispuolella. Khmer-valtakunnan aikana (800 - 1300) rakennettuja, kivestä ja tiilestä tehtyjä temppeleitä ynnä muita rakennuksia löytyy tältä alueelta useita kymmeniä. Temppeleihin suositellaan tutustuttavan vähintään kolmen päivän ajan, siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä on niin paljon, mutta myös siksi, että ne eroavat toisistaan niin runsaasti, ettei kyllästymisen vaaraa ole. Lähtökohtaisesti me ei ymmärretä mitään tai ainakin hyvin vähän arkkitehtuurista, tuon ajan taiteesta, hinduismista, buddhismista ja alueen historiasta joten oltiin hieman skeptisiä miten kolme päivää sujuisi, mutta päädyttiin kuitenkin ostamaan 3 päivän lippu 40 dollarilla (yksi päivä 20 dollaria, kaksi päivää 40 dollaria ja kolme päivää 40 dollaria???).

Yritettiin jotenkin sitten järkeillä missä järjestyksessä paikkoja kierrettäisiin ja minä päivinä. Aktiivisen googlettamisen ja muiden opaskirjojen perusteella päädyttiin alustavaan suunnitelmaan ja lähdettiin sitä innolla toteuttamaan.

Vuosien 800-1300 välillä valtakunnalla oli yli kaksikymmentä hallitsijaa. Näistä lähes kaikki joko aloittivat rakentamaan uutta temppeliä tai jatkoivat edellisen aloittamia projekteja. Usein uusi kuningas halusi aloittaa oman hallitsemisensa uudesta "kaupungista", joka selittää miksi aina "kaupungin" keskelle rakennettuja temppeleitä on levitetty ympäri maakuntaa. Lisäksi kunkuilla oli helppoja nimiä kuten Udayadityavarman, Jayavarman I-VII ja Tribhuvanadityavarman. Jotta kaikki olisi vielä sekavampaa he uskoivat hieman eri aikoihin joko Shivaan, Vishnuun tai Buddhaan lähes sattumanvaraisesti, joten mitään kronologista historiaa tässä ei nyt aleta rakentamaan.



Kaksi eniten esille tullutta kuningasta olivat maailman suurimman uskonnollisen rakennuksen, Angkor Watin, rakentanut Suryavarman sekä Jayavarman VII joka puolestaan rakensi niin monta temppeliä, että kuningaskunta ajautui konkurssiin.....tästä edespäin kutsumme häntä Irlannin PM:ksi.

Ensimmäisenä päivänä kiersimme seuraavat paikat, jos ne jollekulle kertovat jotain: Irlannin PM:n aloittamat Preah Khan, Neak Pean, Ta Prohm (Lara Croftin kuvauksissa käytetty paikka), Sra Srang, Ta Som sekä joidenkin muiden aloittamat Pre Rup, East Mebon ja Bantaeay Kdei. Seuraavassa kuvakokoelma paikoista:















Ensimmäinen päivä kääntyi iltaan ja tunsimme olevamme vasta alussa temppelien kiertämisessä. Kaikki pelot tylsistymisestä olivat turhia ja ihmeellisten kivirakennusten tutkailu osoittautui hämmentävän mielenkiintoiseksi. Ei muuta kuin kohti toista päivää.

Toisen päivän ohjelma oli seuraava: jälleen Irlannin PM:n aloittamat Bayon, Angkor Thom, Prasats Chrung, Elephant Terrace ja Royal Palace (idea maan konkurssiin ajamisesta alkaa tuntua uskottavalta) sekä Phnom Pakheng, Bapuon, Preah Pithu ja Ta Keo.











Päivän lopuksi teimme vielä pienen kierroksen Angkor Watin pihalla ja ihmettelimme sen monen sadan metrin mittaisia ulkoseiniä. Päätimme jättää tarkemman tutustumisen seuraaville päiville.



Yhden aurinkoisen päivän päätimme pyhittää altaalla makaamiseen ja jatkoimme temppeleiden tutkailua seuraavan kerran kukonlaulun aikaan sillä halusimme nähdä paljon mainostetun auringonnousun Angkor Watin temppelillä. Herätys 04.30 ja 30 minuutin tuk tuk-matka temppelille. Valitsimme ulkomuurin vierestä mukavat paikat ja odottelimme auringonnousua, joka viimein ilmeisesti jossain paksun pilviverhon takaa tapahtuikin....se siitä sitten. Hienon näköinen päivän valkeneminen kuitenkin.
Loppuaamu kierrettiin itse temppeliä ja yritettiin perehtyä seinäkaiverrusten mystiseen maailmaan opaskirjan avulla.







Yllättävän nopeasti aika temppeleiden seurassa sujui ja ehdottomasti ainakin kaksi päivää kannattaa varata jos tännepäin on tulossa. Lisäksi kannattaa hankkia jonkinlainen opaskirja. Se on helppoa sillä niitä myydään tusinoittain jokaisen temppelin ovella. Me ostimme National geographicin oppaan 5 taalalla...kannatti kyllä.

Ei meistä historioitsijoita vieläkään tule, mutta tulipahan taas sivistettyä itseään.


Antti ja Hannele