Laos - Gibbonless experience

Laosiin siirryttiin Mekong-joen yli ja saavuttiin Huay Xai nimiseen kaupunkiin. Raja muodollisuuksien jälkeen ehdittiin tutustua vähän "kaupunkiinkin", joka koostui pääkadusta, Mekong-joen rannalla olevista majataloista sekä ravintoloista. Kovin kummoista tarjottavaa paikalla ei siis ole, mutta vietimme siellä kuitenkin kaksi yötä odotellessamme Gibbon experiencen alkua. Onneksemme juuri tähän aikaan vuodesta oli kolmen päivän juhla, jonka syy jäi hieman epäselväksi. Osan paikallisten mielestä kyse oli uudesta vuodesta, osan mielestä sadekauden päättymisen juhlistamisesta ja sanoipa joku, että on pitänyt vaan keksiä joku syy ryypätä.

Oli syy mikä hyvänsä niin juhlien toinen päivä (1. jonka me näimme) koostui aivan kauheista karaoke-esityksistä, yleisestä syömäilystä ja hauskanpidosta sekä perisuomalaisesta umpikännien vedosta. Jossain vaiheessa myös paikalliset kylät soutivat kilpaa Mekong-joella, mutta se jäi kaiken muun toiminnan varjoon. Kolmas päivä oli huomattavasti rauhallisempi ja ihmiset lähettivät kynttiläkoreja Mekong-joelle toivoen parempaa ensi vuotta ja hyvää onnea itselle ja läheisille.



Lisäksi toiveita sai lähettää myös "kuumailmapallojen" kyydillä suoraan korkeammille voimille. Omat toiveet lähetimme molemmissa muodoissa, joten toivotaan että toiveet hyvästä loppureissusta ja sadasta muusta asiasta ovat löytäneet perille.



Veneitä ja kynttilöitä matkaan oli lähettämässä kaiken ikäiset kyläläiset,



Parin päivän Huay Xai oleilun jälkeen oli aika lähteä paljon odotetulle ja Laosin hintapuulla tähtitieteellisen kalliille Gibbon Experiencelle (Hinta 220€ per lärvi eli noin 2.500.000 Kippiä eli paikallista rahaa. Huone hyvässä guesthousessa 50.000 kippiä/yö noin vertailuksi).

Tarkoitus oli siis viettää kaksi yötä syvällä Laosin viidakossa matkustaen ympäri viidakkoa köysiradoilla ja etsiä samalla eri viidakon eläimiä ja asua korkealla puumajassa. Alku oli lupaava sillä matka pelipaikalle kesti nelivetoautolla kolme ja puoli tuntia, sisältäen sekä joen että vuorien ylityksiä. Autosta noustuamme alkoi vielä kahden tunnin kävely itse majoitus alueelle viidakossa, joten päästiin ainakin kauaksi kaikesta. Jossain vaiheessa päällemme puettiin kiipeilyvaljaat ja pian huomasimmekin liukuvamme teräskaapeleiden varassa 150 metriä Laosilaisen viidakon yläpuolella muutaman sadan metrin matkoja ja kauhun keskeltä saimme myös maisemia ihailtua.



Majoitus löytyi 30 metrin korkeudesta puihin rakennetuista seinättömistä majoista, joihin siirryttiin myös teräskaapelin varassa liukumalla. Majoituksesta oli ensinnäkin aivan käsittämätön näkymä Laosin vuorille ja koskemattomaan viidakkoon, siitä löytyi juokseva juomakelpoinen vesi ja suihku.



Lisäksi majaan oli vielä rakennettu vessa joka toimi niin että majan pohjassa oli reikä. Siinä sitä sitten pöntöllä istuessa ja viidakkoa ihmetellessä pystyi kuuntelemaan kuinka pitkä matka on 30 metriä, mutta se siitä.



Seikkailu kesti kaikkineen kaksi vuorokautta ja päiväohjelma oli suunnilleen seuraavanlainen: aamulla ylös 06.00, kahvit, jonka jälkeen pari tuntia etsittiin gibbon-apinoita ja muita eläimiä viidakon seasta (ei löydetty). Takaisin majalle aamupalalle ja loppupäivä käveltiin ja matkusteltiin köysiradoilla ympäri viidakkoa. Illat vietettiin muun matkustusporukan kanssa jutellessa ja viidakon ääniä kuunnellessa.





Mitä siitä nyt sitten kaiken kaikkiaan sanoisi. Mahtava kokemus, jollaista ei varmasti ihan hetkeen missään tule vastaan. Lisäksi, kuten kaikkien ryhmämatkojen kanssa, ryhmädynamiikka yleensä vaikuttaa siihen tykkäsikö matkasta vai ei. Tällä kertaa meille sattui kyllä aivan käsittämättömän hyvä tuuri ja 12 hengen Australialais-Eurooppalais-Kanadalainen ryhmä oli aivan loistava.

Ainoa mikä jäi mietityttämään oli reissun kallis hinta. Jos kaikki rahat jäisivät Laosiin ja menisivät luonnonpuiston suojelemiseen ei se olisi mikään ongelma, mutta nyt taitaa olla niin että suurimmat tuotot menevät ranskalaisen omistajan tileille ja paikallisille jää vain muruja koko tuotosta. Tämä epäkohta luo pienen särön muuten täydelliselle reissulle.

Noh, se yhteiskunnallisesta höpötyksestä ja siirrytään kahden päivän lauttamatkalle Mekongia pitkin kohti Luang Prabangia

Laitetaan loppuun vielä video, jossa tämä kuuluisa köysiratailu näkyy Antin näkökulmasta......





A ja H

Chiang Mai

Hejssan!

Pari sanaa alkuun Bangkokista ja erityisesti kaupungin Tuk Tuk ja taksikuljettajista, joiden päätyö tuntuu olevan ei suinkaan ihmisten kuskaaminen paikasta toiseen vaan turistien mielenrauhan järkyttäminen. Aamun ensihetkistä iltamyöhään hihassa roikkuu innokas Tuk Tuk mies ja keskustelu menee 9 kertaa kymmenestä näin.

Kuljetta aloittaa yleensä omaperäisesti huutamalla "Hi Tuk Tuk", jos tähän ei reagoi on jatko vieläkin nerokkaampi "Hi Sir Tuk Tuk for you". Jos kyytiä ei rehellisesti tarvitse ja sanoo "no thanks" alkaa keskustelun mielenkiintoisin osio ja Tuk Tuk mies alkaa arvuuttelemaan eri paikannimiä " Big Buddha, MBK, Market, for you Sir!", aivan kuin sitä yhtäkkiä päättäisi että no joo Big Buddha näin ennen aamupalaa olisikin helkkarin komea juttu. Kolmen tai neljän "No thanksin" jälkeen ensimmäinen mies luovuttaa ja toinen aloittaa saman rallin.

Jos Tuk Tukin oikeasti tarvitsee voi siitä maksaa joko käyvän hinnan (kovan tinkaamisen jälkeen) tai naurettavan vähän, jolloin lupautuu käymään Tuk Tuk miehen ystävän liikeessä. Hinta ero on viisinkertainen, mutta halvemmalla "ostosmatkalla" voi olla varma joutuvansa pitkälliseen ja vaikeaan aamu/iltapäivä matkaan ja todennäköisesti päätyy ostamaan jotain täysin tarpeetonta puolipakolla.

Jotta Tuk Tuk miesten kanssa menisi hermot totaalisesti harrastavat he myös seuraavanlaisia tarinoita. Buddha temppeliin ei saa mennä sisään polvet ja olkapäät paljaana ja suurin osa turismoista kävelee niitä kohti nimenomaan shortseissa ja hihattomissa paidoissa. Noin viisi korttelia temppelistä joka suuntaan seisoo rakkaita Tuk Tuk ystäviämme jotka kertovat turisteille, että tuossa varustuksessa ei temppeliin ole asiaa ja rahasumman jolla he voivat käyttää turistin hotellilla hakemassa sopivammat vaatteet ja tuoda heidät sitten takaisin. Se mitä ei kerrota on, että munkit vuokraavat peittäviä vaatteita temppelin ovella vierailijoille ilmaiseksi. Käsittämättömän röyhkeää.....mutta se siitä.

Chiang Maihin tultiin kohtuullisen bussiyön jälkeen aamukahdeksan aikaan ja siirryttiin Tuk Tukilla, milläs muulla, vanhan kaupungin muurien sisään ja majapaikan etsintään. Guesthouseja oli kadunvarret väärällään ja päädyttiin sitten ei halvimpaan mutta yhteen edullisimmista, jota pyöritti viehättävä vanha rouvashenkilö.

Chiang Mai on Thaimaassa sellainen vaellus ja seikkailu-urheilu keskus ja monenlaisia päiväretkiä ja useamman päivän vaelluksia oli tarjolla. Sää oli kuitenkin sen verran sateinen, että päätimme lykätä viidakkovaellukset ja norsuratsastukset Laosin puolelle. Ensimmäinen päivä meni vanhassa kaupungissa jossa kävellen ihmeteltiin temppeleita ja rauhallista kaupungin arkea.





Illalla kävelimme vielä Night marketille uudemman keskustan alueelle ja mielenkiintoinen matka oli sekin. Kadun varrella oli taas maan tapaan tyttöbaareja kymmenittäin, hieromapaikkoja ja tavallisemman näköisiä baareja sekä poika joka ulkoilutti norsuaan. Olisi siitä kai kuvia saanut rahaa vastaan ottaa, mutta norsut kuuluvat kuitenkin jonnekin muualle kuin kaupungin keskustaan ja ei tuettu moista toimintaa mitenkään.

Toinen päivä pyöräiltiin kaupunkia ympäri hieman laajemmalti ja kolmantena päivänä mentiin kokkikurssille. Se se vasta hauskaa hommaa oli. Yhteensä tehtiin 11 erilaista Thai-ruokaa mukavan ohjaajan valvovan silmän alla ja kaikilla, eli meillä ja eläkeläis-kanadalaisilla oli mukavaa. Opittiin lisäksi paljon uutta Thai-ruokakulttuurista, ruokamarkkinoista ja sen sellaisesta. Syötävääkin suurin osa meidän tekemistä ruoista oli kyllä.









Illalla lykkäsi vielä aika kovan vesisateen ja kadut tulvivat jonkun verran, mutta pahemmilta vältyttiin. No majoituksen vesisäiliö meni jotenkin sekaisin ja tummaa vettä olisi ollut iltapesulle tarjolla. Jätettiin väliin.....





Onni sateessa oli kuitenkin, että tavattiin sadetta pitäessämme oikein miellyttävä Tamperelainen pariskunta ja vietetiin heidän kanssa kaksi oikein mukavaa iltaa. Ei muuta kun terveisiä Ailalle ja Tatulle ja kiitos vielä lehdistäkin.

Chiang Maista siirryttiin bussilla Chiang Raihin ja täällä nyt vietetään yksi yö ennen huomista matkaa Laosin puolelle. Sitä odotellessa.....vois mennä vaikka Tuk Tukilla


A ja H

Koh Tao - Bangkok I

Koh Tao on Thaimaan virallinen sukellusparatiisi ja mahdollisuuksia eri tasoisten kurssien suorittamiseen on kylla valtava. Nain hiljaisen kauden aikaan sukellusfirma/hotelli komplekseilla oli myos mukavia tarjouksia, joista tietenkin tartuttiin yhteeen. Neljan paivan PADI:n open water sukelluskurssi Antille 9000 bahtia ja siihen kaupan paalle neljan yon majoitus hyva tasoisessa hotellissa molemmille.

Kolme seuraava paivaa meni sitten oppitunneilla, uima-altaassa ja ehti sita sitten nelja kertaa meressakin sukeltamaan.



Tosi mukavaa hommaa kylla ja jos sukellus kiinnostaa niin Koh Tao kannattaa varmaan pitaa mielessa silla vaihtoehtoja harrastamiseen loytyy kylla runsain mitoin. Kauniita rantoja toisaalta kannattaa etsia kylla muualta.

Saa, joka on ollut aika surkeaa jo pari viikkoa jatkui samanlaisena viela Koh Taollakin ja Hannelen uima-altaalla makaamiset jaivat sadekuurojen takia aika vahiin. Noh olihan siella taas halpaa niska-hartia hierontaa ja pienia shoppailumahdollisuuksia niin aika kului mukavasti.



Bangkokiin otettiin Koh Taolta katamaraani-VIP bussi yhdistelma niin 12 tunnin matka sujui leppoisasti. Bangkokissa ajauduttiin kaikkien muiden reppureissaajien tavoin Khao San roadin guesthouse paratiisiin ja loydettiin sielta edullinen vankilasellia muistuttava, mutta halpa ja siisti majoitus.

Bangkokissa vietettiin talla kertaa vain pari yota, koska palataan sinne joulukuun alussa pidemmaksi aikaa. Tutkailtiin alustavasti tuliais/joululahjamarkkinoita MBK:ssa ja Siam Squaren luksusostareissa seka tietenkin Khao San roadilla.





Toisena paivana kierreltiin muutamia temppeleita ja kaytiin mielenkiintoisilla joenranta markkinoilla, josta olisi voinut ostaa mm. pikkukilpikonnia, onnenamuletteja ja hampaita????








Muuten sitten naureskeltiin kaikille mahdollisille Tuk Tuk - huijauksille, joita kuultiin ja hypattiin lopulta yobussiin Chiang Maita kohti.



A ja H

Ko Samui ja Ko Pha-Ngan

Phuketissa vietettiin neljä yötä ja sitten lähdettiin minibussilla Thaimaan itärannikolle Ko Samuille. Matkaan meni koko päivä ja saavuttiin Samuille vasta pimeän aikaan ja bungalovimme oli rannalla lyhyen hiekkatien päässä. Ei siinä mitään, mutta kun tiellä oli vihaisia kulkukoiria, niin alkoi jo hieman jännitää, etenkin kun yksi niistä kävi näykkäisemästä Anttia jalasta. Onneksi itse bungalovi oli ihan ok, niin harmistuminen meni nopeasti ohi.

Samuilla vuokrattin päiväksi moottoripyörä ja ajeltiin ympäri saarta. Yhden niemen kärkeen on rakennettu valtava kultainen Buddhapatsas, jota käytiin katselemassa.





Samalla käytiin tutustumassa suloiseen Fisherman´s villageen ja itse Samuin keskustaan. Aika samantyyppinen saari kuin saaret tähänkin asti Thaimaassa.
Muuten Samuilla päivät meni aika pitkälti aurinkoa ottaen hotellilla ja riippukeinussa maaten.



Samuilta lähdettiin sitten perjantai-illaksi kohti Ko Pha-Ngania, koska siellä oli sinä iltana Black moon partyt. Pha-Nganilla on siis joka kuukausi Full Moon partyt, ja väliviikonloppuina ja ilmeisesti myös viikollakin on sitten erilaisia Black moon, Half moon ja Pool partyja. Bileet oli rannalla ja sisäänpääsylippu maksoi huimat 12e. Paikalliseen hintatasoon verrattuna siis hurjan kalliit. Pitihän ne kuitenkin mennä katsomaan. Hienosti oli ranta koristeltu erilaisin käsintehdyin, uv-valossa loistavin koristein. Paikalla oli aika paljon porukkaa erilaisiin neonväreihin pukeutuneena. Musiikki ei vain oikein napannut, sillä soittolistalla oli vain trancea. Tästä syystä juuri kukaan ei tanssinut vaan kaikki hengailivat rannalla. Ihan kivat bileet, mutta ei ehkä tarvi mennä uudestaan.. :)







Pha-Nganilla meillä oli hotellilla ihan oma uima-allas (oli muuten vasta toinen uima-allas koko vuoden aikana), joten bileiden jälkeinen päivä meni mukavasti aurinkoa ottaen. Ja paikalla oli taas kaksi koiranpentua, jotka pitivät seuraa parhaansa mukaan.







Lisäksi vuokrattiin taas moottoripyörä ja ajeltiin ympäri saarta. Käytiin katsomassa paikka, jossa ne itse Full moon partyt sitten ovat. Eipä olla ikinä nähty niin paljoa baareja ja ensiapuklinikoita vierivieressä. Muuta siellä rannalla ei sitten ollutkaan. Baarikojut oli myös nimetty erikoiseen tyyliin: Fuckit Bucket, Fucking cheap bucket, Cheap fucking bucket...



Muuten saarella oli kiinalainen temppeli, jossa vierailtiin ja paljon paljon rantoja ja majoituspaikkoja.



Pha-Nganilta lähdettiin aika rajulle merimatkalle Ko Taolle. Onneksi ei olla kumpikaan kovin herkkiä tuon merisairauden kanssa ja selvittiin seuraavalle saarelle ehjin nahoin.

Phuket

Koh Phi Philtä otettiin laiva Phukettiin. Ei oltu otettu etukäteen kauheasti selvää paikasta, joten mentiin yhdeksi yöksi Phuket towniin. Aika pieni kaupunki ja ei paljoa nähtävää..



Joten ekan yön jälkeen siirryttiin Patong-rannalle.

Australiassa tavattu ruotsalaispariskunta suositteli meille suomalaispariskunnan pitämää A-Zone hotellia ja mentiin sitten sinne. Saatiin mukavasti alennusta ja tosi hyvä huone.

Ruotsalaispariskunnan ja hotellin pitäjien kanssa käytiin yhtenä päivänä yhdellä lähirannoista (Hat Nai Han) surffaamassa. Ei se edelleenkään ihan täydellisesti mennyt. Lisäksi saatiin kutsu ruotsalaisen ravintolan avajaisjuhliin, jonne lähdettiin samalla porukalla viettämään iltaa. Mahtava länsimainen buffet-illallinen. Eipä ole ikinä maistuneet valkosipulikermaperunat noin hyvälle :) Paikalla oli bändi soittamassa ja täytyy kyllä sanoa, että ruotsalaiset osaavat juhlia! Kaikki oli hyvällä tuulella, ei mitään tyhmiä tappeluja tai riitelyjä ja kukaan ei ollut ihan hullussa humalassa....





Tietysti Phuketissa piti käydä katsastamssa myös kuuluisa Bang-La road. Oli kyllä mielenkiintoinen paikka. Paljon, paljon thainaisia ja lady boyta kaduilla, pöydillä tanssimassa, tanssilattioilla yms yms ja länsimaisia vanhoja miehiä. Ja tietysti turisteja katselemassa tätä. Tällä kertaa jätettiin ping pong ja muut esitykset väliin, mutta muuten oli kyllä hauska ilta. Kuva kertoo Bang-la roadista varmaan aika paljon.



H ja A