Buenos Aires vol 1

Argentiinassa asuu kaikenkaikkiaan 37 miljoonaa ihmista, Buenos Airesissa asuu 16 miljoonaa ihmista eli hieman alle puolet koko populaatiosta. Kaupungin halkaisija on noin 200 kilometria eli Helsingista Ylojarvelle. Jonkun verran oltiin siis ihmeissamme kun saavuttiin bussiasemalle laiturille numero 174 tai jotain vastaavaa ja lahdettiin harhailemaan kohti metroasemaa ja etsimaan hostellia. Onneksi joku ystavallinen paikallinen nainen opasti meidat metroasemalle ja antoi hyvin yksinkertaiset ja selkeat ohjeet miten paasta hostellin pysakille.

Hostelli loytyi ja lahdettiin heti samantien syomaan. Valittiin ravintolaksi pieni kodikkaan oloinen kuppila, jossa oli paivan menu hyvassa tarjouksessa. Ruokalistasta ei tajuttu mitaan ja tilattiin arvalla vaan jotain ja litra olutta. Hannele sai pastaa lihakastikkeella ja Antille sitten osui liha-annos, jossa oli taytteena kinkku-juusto-sipuli sekoitus. Lisaksi perunaa ja bataattia ja tomaattia ja sipulimuhennosta. Viereisen poydan paikalliset tilasi saman annoksen kolmelle. Heh. Jaksettiin syoda ehka 1/4 osa koko annoksesta ja molemmilla oli vaikeuksia kavella takaisin hostellille. Aika pahat ruokaoverit siis tuli vedettya kun ei vaan kehdannut jattaa lautasta tayteen. Kehtasivat viela laskuttaakin melkein 11 euroa.

Nukuttiin pahin turvotus ohi ja lahdettiin aamulla turistikartta apunamme kohti nahtvyyksia. Ensin mentiin Obeliskin luo josta jatkettiin Plaza de Mayon alueelle, josta loytyy mm. Katedraali ja Casa Rosada, josta Evitakin on vilkutellut. Jatkettiin kierrosta San Telmon antiikkikortteleihin ja sielta metroiltiin takaisin hostellille.


Casa Rosada.

Illalla mentiin katsomaan Tangoa. Tangoa on taalla tarjolla joka nurkassa vaikka kuinka paljon, mutta paaasiassa kahta eri tyyppia. On teatterityyppisia Tango-esityksia (kalliita) ja sitten on Milonga-iltoja, eli vapaamuotoisia tangotilaisuuksia kaikille (halpoja). Mentiin siis jalkimmaiseen. Aluksi opeteltiin muiden alottelijoiden kanssa muutama kasi askeleita, jonka jalkeen tanssin opettaja pari naytti mita oikeasti pitaa tehda. Sitten oli luvassa Paso Doble/flamenco/steppi - esitys, jonka jalkeen ammattimaisen oloinen kolumbialainen pari tanssi viela valtavan hienon numeron tangoa.

Seuraavana aamuna jatkettiin turistikierrosta Placa de Congressilta - Tortorini kahvilan kautta uudelleen rakennetulle satama-alueelle. Satama on sitten se rikkaampi osa Buenos Airesista, kuvat kertokoon kontrasteista rikkaiden ja koyhien valilla.


Plaza de Congress


Argentiinan koyhemman osan asumista.


Argentiinan rikkaamman osan asumista.

Illalla meidat yllatti Hostellin edessa alkanut karnevaali. Siis ei sellainen brasiliainen kunnon karnevaali, mutta erittain viihdyttava joka tapauksessa. Eri koulut marssivat muutaman korttelin matkan soittaen, laulaen ja tanssien capoeiran tyyppista paikallista tanssia. Kadun varsilla myytiin paikallisia grilliherkkuja seka sellaisia painetolkkeja, joista suihkusi vaahtobileista tuttua vaahtoa. Lapset niista eniten oli innoissaan ja kukaan ei ollut turvassa. Vanhat ja nuoret suhtautuivat "vaahdottamiseen" kuitenkin yllattavan iloisesti. Mitenkohan mahtaisi hameenkadulla toimia.













Sunnuntai oli sunnuntai. Eli maattiin ja kerattiin voimia. Illalla tuijoteltiin Super Bowlia ja sosialisoiduttiin muiden Hostellin asukkaiden kanssa. Taalla tavattiin myos ensimmaiset suomalaiset. Kolme mukavaa paakaupunkiseudulta olevaa tyttoa, jotka on jo paikalla hieman pidempaan olleet. Suomen puhuminen on vaan kivaa ja helppoa..