Rosario

¡Hola!


Rosario, Argentiinan "toinen" kaupunki, heti Buenos Airesin jalkeen.

Saavuttiin illasta Rosarioon hyvin vahin odotuksin, tanskalaisen hampuusituttavan kanssa. Kaupunki on suunnilleen Cordoban kokoinen eli vahan alle miljoonan ihmisen kotipaikka. Hostelliksi valittiin hostelbookersin arvan kautta Lourdes-hostel, josta proystailtiin kahden hengen huone hintaan 9,15€/hlo. Kolmen viikon dormiasumisen jalkeen tervetullutta vaihtelua. Ensimmainen paiva orientoiduttiin kaupungin nahtavyyksiin ja sen sellaiseen. Che Guevaran syntyman lisaksi kaupungissa on nostettu salkoon ensimmaisen kerran Argentiinan lippu (tiedoksi niille joita kiinnostaa), tassa paikassa....



Suurien odotusten saattelemana lahdettiin myos paikallisen joen yli ottamaan aurinkoa kaupungin "nuorison suosimalle" rannalle. Matka taitettiin lautalla romanttisesti ja lauttamatkan jalkeen edessa oli ehka matkan suurin pettymys. Rannan arkkitehtuuria voi verrata vaikka aikaisempien kohteiden rantoihin.....



Vessoissa oli pytyn reunaan asti vetta ja paikallisen kahvilan kaatopaikka oli heti siina oven vieressa, katevaa niille kulkukoirille jotka saivat siita oivan aterian....voi voi.

Ei siina oli Rosariossa paljon positiivistakin. Av. Pellegrini hieman keskustasta etelaan oli taynna toinen toistaan edustavampia ravintoloita, joissa kaksi pihviannosta, seka isot (siis puolen litran) lasit viinia kahdelle yhteensa 18 euroa...

Bv. Oroño taas kertoi Argentiinan rikkaasta historiasta kauniin arkkitehtuurinsa vuoksi ja loytyi sielta ratkaisu myos vanhemmuuden tuomalle ohimokaljuudelle.



Kaupungin paras osa oli kuitenkin Parque Independencia kaupungin etelalaidalla. Siella olisi helposti voinut piknikin jos toisenkin viettaa...



Hostellilla viihdytiin ihan mukavasti, omistaja Hector ei puhunut sanaakaan mitaan muuta kuin espanjaa, mutta toisaalta niin sita parhaiten oppii. Jaateloannokset taalla on kohtuullisen kokoisia ja hintaisia. Taman kuvan annoksen hinta oli n. 1,3 euroa.



Cordoba ja Rosario on nyt Argentiinasta nahty. Ei valttamatta pelkastaan niiden takia tarvitse Suomesta tanne matkustaa, mutta loppujen lopuksi puolensa niillakin.

Nyt on siirrytty jo Buenos Airesiin. Syoty niin sanotusti ruokaoverit (terveisia Markukselle ja Riikalle), tanssittu Argentiinalaista tangoa ja pidetty sadetta...palataan niihin myohemmin...