Mekong ja Luang Prabang

Gibbon seikkailun jälkeen lähdettiin Mekong-jokea pitkin etelään ja Luang Prabangia kohti. Matka paikallisella slow boatilla kesti kaksi päivää ja yö vietettiin Pak Bengin kaupungissa. Laosissa mielenkiintoista on se, että paikalliset eivät ilmeisesti ainakaan pohjoisessa kauheasti kaupunkien välillä matkusta, joten kaikki liikenneyhteydet on luotu turisteja varten. Meidän veneessä oli n. 80 turistia ja vain noin 5 paikallista.



Turisteille tarkoitetun kyydin hinta on myös sen mukainen eli huomattavasti kalliimpi kuin esim. Thaimaassa. Laosin köyhyyden ilmentymiä nähtiin oikeastaan ensi kerran vasta Pak Bengin satamassa, jossa pienet lapset hyppivät veneen laitojen yli veneeseen heti kun se kosketti maata ja kävivät läpi länsimaisten jälkeensä jättämät roskat eväsleipien ja muiden ruokatarvikkeiden perässä. Kaikki syötävä lähti mukaan oli se sitten lattialla tai ei.....

Noh kaksi päivää matkustettiin hitaasti kohti määränpäätä ja yllättävän mukavastihan tuo matka sitten sujui.



Luang Prabangissa laitettiin ensin Vietnamin viisumin hankinta alulle ja sen jälkeen tutustuttiin kaupunkiin. Unescon perintökohteeksikin nimetty ranskalaisten rakentama pikkukaupunki on kyllä valtavan viehättävä ja viihtyisä. Kuljettiin muutama päivä pitkin Mekongin ja Nam Khan jokien vartta sekä pitkin kaupungin katuja. Baarissakin piti käydä istumassa, mutta täällä tosiaan on kotiintuloaika hallituksen toimesta säädetty klo 24 joten kauhean myöhään ei tarvinnut olla.

Kaupunki kun tuli koluttua läpikotaisin niin lähdettiin kahden päivän retkelle läheiseen vuoristokylään. Ensimmäisenä päivänä pysähdyttiin matkalla norsuratsastukseen. Ensin tehtiin pieni lenkki sellaisen korin kyydissä, jonka jälkeen käytiin kylvettämässä norsua ilman koria, tai oikeastaan se norsu kylvetti meitä. :)







Aivan mahtava kokemus ja norsutkin näyttivät tyytyväisiltä niin omatunto on puhdas. Kauheasti Aasiasta kuulee tarinoita, että norsuja kohdellaan kaltoin ja hoidetaan huonosti, jonka vuoksi on olemassa ohjekirjanen turisteille kuinka tunnistaa huonosti voiva norsu. Käytiin listaa läpi moneen kertaan ja hyvässä hoidossa tuntuivat olevan.

Norsujen jälkeen käveltiin tunnin verran Laosin ylängöillä Souan nimiseen vuoristokylään. Siellä majoitus löytyi vanhahkon pariskunnan olohuoneen lattialta. Illalla uitiin vielä Nam Khan joessa, tutustuttiin kylään, syötiin illallinen perheen kanssa ja istuttiin nuotion äärellä kyläläisten kanssa. Seuraavan päivänä käytiin vielä tutustumassa paikalliseen kouluun ja valmisteltiin iltapäivän kajakkireissua.









Kylästä kun lähdettiin kajakoitiin ensin puolen tunnin matka Tad Sae - vesiputouksille.....




Ja sen jälkeen vielä kolmen tunnin matka Luang Prabangiin. Mahtava reissu.